Digitaalinen identiteetti

Nimelläni tehdystä hausta olen jo kirjoittanut aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla HAKU. Tässä paneudun enemmän tuohon digitaaliseen identitettiin.

Digitaalinen identiteetti tarkoittaa kaikkea sitä sisältöjen kokonaisuutta mitä ihmisestä interneitssä esintyy.

Mitä se sitten käytännössä on. Kuten jo edellä mainitsin etsin itsestäni tietoja, joita löytyi hyvin niukasti eli minun dig. id. ei ole kovinkaan kummoinen, eikä mieheni eikä lapsienikaan. Jostain luin, että on hyvä aina välillä etsiä tietoja myös omista lapsistaan. Tulisi vanhempien tietoon ainakin kaikkein hulluimmat ja eniten huomiota saaneet asiat. Teinareiden äitinä näillä tiedoilla voisi olla hyvinkin suuri merkitys.

No, voiko tätä tiedon määrää hallita. Osittain voi, suurinta osaa ei. Yhtenä olennaisena hallinnan keinona pitäisin sitä mitä itse nettiin "syöttää". Onko aivan tarppeellista laitta esim. Facebookkiin kuvaa kylpevästä lapsesta tai muutakaan josta henkilö on tunnistettavissa. Vanhemmat alkavat luomaa lapsilleen digitaalista identiteettiä jo aivan heidän synytmästää alkaen. Vanhemmat ovat vastuussa siitä minkälaisen digitaalisen identiteetin lapset saavat tultuaan ensin teineksi ja edelleen aikuisiksi. Moniko 16 vuotias haluaa katsella kavereinsa kanssa noita kylpykuvia ja huomiotta ei voi jättää myöskään tänäpäivänä hyvin yleistä nettikiusaamista.

Omalla toiminnalla on suurin merkitys mitä itsestä hakutuloksilla löytyy ja siitä minkälaisten väärinkäytösten uhriksi joutuu. (Ei tietenkään aina, osalla käy vain yksinkertaisesti huno tuuri.) Joten...
Pitääkö olla kokonaan käyttämättä internettiä ja yrittää tulla toimeen ilman pankkitunnuksia ja maksaa laskut pankkikonttorissa ja hyväksyä 10 €:n palvelumaksut, asioida suoraan Kelassa ja matkustaa kenties 100 km lähimpään toimipisteeseen, varata aika työvoimatoimistosta ja käydä siellä juuri varattuna aikana, jos ajan onnistuu saamaan. Pitää hoitaa useimmat asiat puhelimmella, maksaa puhelinlaskut ja pitää oma puhelinnumero salaisena. Hoitaa postiliikenne kirjepostina, maksaa postimaksuja, viedä kirjeet laatikkoon, terveyden huollosta ja muusta kunnallisesta ja valitollisista reksitereistä itseään ei edes saisi pois vaikka niin haluaisikin... Loputon lista pieniä asioita jotka joko helpottavat tai vaikeuttavat elämäämme.

Toisaalta moniko jättää kodin hankimmatta, että kukaan ei sinne murtautuisi eikä kävisi muitakaan vahinkoja, moniko jättää polkupyörän lukittuna taloyhtiön lukittuun pyöräsuojaan, ettei sitä varasteta kaupungilla. Niin näihin kuin intenetin kautta hoidettaviin asioihin voi itse vaikuttaa omalla käyttäytymisellään.

Sitten se toinen puoli johon vaikuttaminen on jo vaikeampaa. Olli Heikkilä Panorama Partnersin toimitusjohtaja  lehdistötiedotteessan 2013( http://www.panoramapartners.fi/blogi-ja-uutiset/uutiset/tutkimus-digitaalisesta-identiteetista.html) kiteyttää asian hvyin. " Harva ymmärtää, että henkilön verkosta löytyvä digitaalinen identiteetti on erittäin laaja kokonaisuus. Se muodostuu henkilön nimestä, henkilötunnuksesta, salasanoista, harrastuksista, sosiaalisista verkostoista, työ-, terveys-, talous- ja kulutustiedoista, erilaisista koulutus- ja kehittämistiedoista sekä paikkatiedoista. Tällä hetkellä tiedot ovat hajautuneena eri palveluihin, kuten verkkokauppoihin, pankkeihin, julkishallinnon palveluihin (esim. terveys- ja kunnallispalvelut), verkkomedioihin, sosiaalisen median palveluihin (esim. Facebook, LinkedIn, Twitter) ja niin edelleen." Mitenpä tähän kokonaisuuteen vaikutat kuin vain joiltain pieneltä osalta. 

Voiko sitten tietojaan poistaa. Tästä aiheesta on ansiokkaasti kirjoittanut kurssikaverini Tiina blogissaan   Sosiaalisen median syövereissä. 

Tietokirjailija Petteri Järvisen (Iltalehti 30.1.2013.  http://www.iltalehti.fi/digi/201301300123527_du.shtml) mukaan omien tietojen poistaminen Internetistä ei onnistu koskaan. Tosin hän antaa hyviä neuvoja siitä miten tietojen näkyvyyttä voi yrittää vähentää.
Tietojen poistaminen google-hausta, tätä varten tehdyllä työkalulla. Heidi somessa blogin kirjoittaja oli tutustunut tähän palveluun ja kirjoitti, jotta pyynnön saa eteenpäin, niin täytyy tunnistautua esim. passi- tai ajokorttikopiolla. No, joo, suo siellä, vetelä täällä. Ikävät pitää googlauksen tulokset olla, jotta moiseen lähtee. Tällä työkalulla lähtee vain haun tulokset, eivät kirjoitukset eikä kuvat.
Seuraavanlaisen neuvon Petteri Järvinen antaa vanhojen tilien poistamiseksi. "Monet palvelut vain "deaktivoivat" tilin, mikä ei varsinaisesti poista tietojasi. Tällöin kannattaa ensin poistaa kaikki tieto kyseiseltä tililtä ja sen jälkeen linkittää kyseinen sivu uuteen, tätä tarkoitusta varten luotuun sähköpostiosoitteeseen. Tuhoa linkityksen jälkeen kyseinen sähköpostiosoite."

Mutta mitä sitten jos ihmisestä ei tule esille mitään tietoja. Myös se kertoo jotakin. Parasta olisi jos hakutulokset olisivat positiivisia ja niitä tulisi kohtuullisesti. Nimimerkkiä tulisi käyttää aina kun se on mahdollista ja olla todella tarkka mihin nimensä laittaa kehoittaa myös Petteri Järvinen.

Ja sitten se viimeisin postaus joka meille kaikille tulee vuorollaan... Mihin katoaa vai katoaako mihinkään ihmisen digitaalinen identiteetti silloin kun hän kuolee. Olisiko tarvetta esimerkiksi palvelulle joka kokoaa "kaiken" josta sitten omaiset saavat mm. tiedot salasanoista ja voivat tuhota vainajan tilit, sähköpostit jne. Ja entäs sitten kun tuo palvelu hakkeroitaisiin... Asia tulee varmasti ratkaistua kun tämä digi-, some-, pelisukupolvi alkaa ikääntyä ja ongelma konkretisoituu. Jotenkin tuntuu, etten minä ainakaan haluaisi hymyillä Facebook kaverina tai tulla google-hausta vielä 10 vuotta kuolemani jälkeenkin. Tällaisia salasanasäilöjä on jo nyt olemassa, mutta niihinkin tarvitaan salasana. Ne ovat hyvä turva vain niin kauan kun salasanan käyttäjä on hengissä.

Vielä muutama lehtiotsikko, joista käy selville missä mennään. 

Iltalehti 24.6.2014 ;  Identiteettivarkaat vaihtoivat someen - älä ole helppo uhri!
Iltalehti 4.6.2014 Tätä et ehkä tiennyt Facebookin kaverilistasta
Iltalehti 16.6.2014 Näin paljon mainostaja tietää sinusta
Helsingin Sanomat 2.5.2014 Identiteettivarkaus on tulossa rangaistavaksi

Suomen asiakastieto Oy 15.15.2014 Klikkasitko huijauskirjeen linkkiä? Rahojen lisäksi saattoi kadota myös henkilötiedot

jne...
jne...
jne...

Ja sitten... Miten ihmeessä jaksoit lukea tänne asti?